LIIKKUVAN ÄÄNESTÄJÄN VALINTA

Kaksi kolmesta suomalaisesta äänestää ja ratkoo vaalit, joilla määritetään koko Suomen suunta. Näin ollen liikkuva äänestäjä ratkaisee vaalit, jos nukkuva äänestäjä herää tehden valinnan vasemmalle, niin Suomesta muotoutuu varmemmin parempi paikka meille kaikille.

Suomi on tunnettu myös urheilukansana. Viime vuosisadalla olimme jatkuva olympiamenestyjäkansa niin kesä- kuin talvikisoissa. Maalla juostiin ja leikittiin pihalla, lapset hengasivat kerrostalolähiöiden pihalla pelaten ja palloillen. Vielä aiemmin metsästäjä-keräilijäaikana ihminen kulki 20-30 kilometriä jalan joka päivä.

 Nykypäivänä me istumme kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Eikä siinä ole sinällään mitään väärää. Toivoisin kuitenkin, että yhteiskunta kannustaisi enemmän liikkumaan. Se nimittäin keskimäärin tervehdyttää ihmistä niin henkisesti kuin fyysisesti. Jokaiselle löytyy varmasti mukava tapa liikkua ja olla aktiivinen. Kaikkien ei tarvitse harjoittaa itseään huipulle tai nostaa tuhatta kiloa rautaa. Arjen aktiivisuus riittää pitkälle.

Toivoisin tulevan eduskunnan nostavan päätöksentekoon liikuntapalveluiden arvonlisäveron pudotuksen nollaan, työmatkapyöräilyn ja -kävelyn tuen sekä oikean harrastustakuun kaikille oppivelvollisuusikäisille. Toivottavasti tämä ulottuu jatkossa myös toisen asteen opiskelijoihin. Näiden lisäksi työikäisille ja senioreille tulee tarjota mahdollisuus edulliseen liikuntaan kunnallisissa liikuntalaitoksissa, mieluiten alueellisesti. Tämä edesauttaisi myös autoilun vähentämistä kaupunkialueilla, joista löytyy liikuntatiloja lähes joka lähiöstä.

Todellinen harrastustakuu tarkoittaisi, että harrastustoimintaa voisi tehdä kokonaiskoulupäivän aikana. Lapset tulisivat kouluun aamulla ja jatkaisivat koulupäivää iltapäivällä pitempään. Päivän aikana olisi mahdollisuus harrastaa niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Kolmas sektori mukaan tuottamaan palveluita tarjoaa mahdollisuuden palkata myös esimerkiksi seuratyöhön lisää työntekijöitä.